Ihmisen kasvu on kuin kävyn. Orastaa. Vihertää. Saavuttaa muotonsa. Päivän paisteessa ulkokuori rakoilee ja emikukat aukeavat. Suomujen välistä siemenet leviävät ympäristöönsä uuden kasvun tuottaen. Arvokkaasti kuivuu käppyrään. Putoaa ja lakoaa – maaksi muuttuu. Ihmisen elämänkaari kuin kävyn. Mitä aiemmin kylvät siemenet, sitä suuremman sadon korjaat.
Luovuus kasvaa meissä jokaisessa. Luovuus vapauttaa ja tuottaa meille kaikille nautintoa ja hyvinvointia niin yksilötasolla kuin yhteisölliselläkin tasolla.
Aamu jo sarastaa – päivä nousee jalkeille. Lyö valollaan maahan yön pimeyden. Yö valittaa ja väistyy – ei muuta voi. Linnut visertävät valolle voitonlaulun. Joka päivä valo antaa kasvuneväät ja huolenpidon. Levolle käydessään lupaa palata pian.
